Asuminen, liikenne ja työpaikat kulkevat käsi kädessä

Asuntotuotannosta ja kaavoituksesta puhutaan mediassa päivittäin, ovathan koti ja asuminen keskeinen osa arkeamme ja tärkeitä elämän peruskysymyksiä. Asumiseen painottuneesta keskustelusta vaikuttavat usein unohtuvan työpaikat. Oleellisia kysymyksiä ovat muun muassa, minne työpaikat ja palvelut sijoittuvat suhteessa asuntoihin, millaisia liikenne- ja logistiikkavirtoja tarvitaan kasvavien keskustojen asukkaiden työssäkäynnin ja toimeentulon mahdollistamiseen ja palvelutuotannon varmistamiseen.

EU:n liikennepolitiikan Valkoinen kirja asettaa tavoitteeksi hiilidioksidivapaan liikkumisen suurissa kaupunkikeskuksissa vuoteen 2030 mennessä. Iso kysymys on myös se, miten yhä suuremmiksi kasvavien kysyntäkeskittymien verkkokaupan tavaratoimitukset hoidetaan. Kaupan liiton mukaan verkko-ostosten arvo oli vuonna 2017 jo 11 prosenttia vähittäiskaupan ja viidennes tavaratalo- ja erikoiskaupan ostosten arvosta. Nopeinta kasvu oli päivittäistavarakaupan verkkokaupassa, vaikka verkko-ostosten arvo on tällä kaupan alueella kaupan kokonaisarvoon nähden vielä hyvin pieni.

Tasapainon säilyttäminen maankäytön suunnittelussa asuntorakentamisen, asukkaiden työpaikkojen ja asukkaiden vaatimia palveluja tuottavien yritysten toimitilojen välillä on välttämätöntä. Asia ei ole ongelmaton, sillä liki kaikissa kyselyissä asukkaat kyllä kaipaavat palveluita, mutta eivät ole valmiita hyväksymään niiden tuomia haittoja.

Paikallistaloutta parhaimmillaan

Lähes 90 prosenttia uusista asunnoista rakennetaan kaupunkeihin ja kaupunkien läheisyyteen. Mikro- ja pienyritysten palveluverkostolle tulee luoda mahdollisuus kehittyä tämän trendin suuntaisesti. Kaksi kolmasosaa uusista työpaikoista syntyy juuri pk-yrityksiin. Keskittymille on tarjottava niiden vaatimat palvelut ja yrityksillä on oltava mahdollisuus löytää tarpeitaan vastaava toimitila lähellä työntekijöiden asuinpaikkaa ja asiakkaita. Tämä on paikallistaloutta parhaimmillaan.

Vastakkainen kehitys, jossa asuin- ja työpaikat eriytyvät ja pienet palveluntuottajat ovat etäällä asiakkaista, on sekä yksilöiden, yritystalouden että yhteiskunnan toimivuuden kannalta huono ratkaisu. Palvelujen saavutettavuus ja niiden tuottaminen hidastuu, työn tuottavuus laskee, väylät ruuhkautuvat ja päästöt lisääntyvät.

Pienyritykset tarvitsevat kilpailukykynsä ja työn tuottavuuden varmistamiseksi sujuvien liikenneyhteyksien päässä, lähellä keskittymiä olevia muuntojoustavia tiloja, joissa niiden tarpeet on tilojen räätälöinnillä pystytty ottamaan huomioon. Vaikka yleinen julkinen keskustelu onkin asunto- ja suuryrityspainotteista, suurin osa kunnista ymmärtää pienyritykset palveluineen tärkeänä vetovoima- ja kilpailutekijänä. Silti maankäytön, asumisen, elinkeinoelämän ja liikenteen kokonaispaletin rakentaminen pitkälle tulevaisuuteen ulottuvalla aikajanalla on haastavaa.

Rakentaminen ei riitä, tarvitaan myös palvelut

Markkinoiden realiteetti on valitettavasti se, että pienyritysten ehdoilla, riittävän pieniä ja käyttäjän tarpeiden mukaan räätälöitäviä toimitiloja rakentavat vain harvat ja palveluelementti on mukana vielä pienemmässä osassa tarjontaa. Talliosake® on tässä edelläkulkija. Myös tilojen tarjoajien tulee myös kehittää ajatteluaan asiakaslähtöisemmäksi, jotta käyttämättöminä olevia tiloja saadaan päivitettyä ja räätälöityä pienyritysten tarpeisiin soveltuviksi.

Modernissa Talliosake-tilarakentamisessa ei ainoastaan tarjota toimitilaa logistisesti hyvin sijaitsevilta paikoilta. Mukana on myös palveluelementti. Yrityksille annetaan mahdollisuus verkostoitua muiden saman kokoluokan yritysten kanssa ja tarjotaan myös niiden tarvitsema palveluinfrastruktuuri, kuten esimerkiksi kiinteistöhuolto- ja ylläpito, tietoliikenneyhteydet, hälytys- ja vartiointipalvelut. Konsepti tehostaa yritysten toimintaa ja vapauttaa aikaa ja voimavaroja ydintoiminnalle. Talliosakkeen valtakunnallisuus antaa yritykselle joustavuutta tarvittaessa laajentua alueellisesti, tai siirtää toimintansa kulloisenkin kasvu- ja kehitysvaiheen kannalta sopivaan tilaan. Mielenkiintoista on, että yrityskentän murros, suuryritysten tekemät ulkoistukset sekä pk- ja mikroyritysten toimitilatarpeet ovat myös naapurimaissamme samankaltaisia kuin meillä. Konsepti on monistettavissa myös kansainvälisesti.

Parhaimmillaan pienyritysten kasvun ja yhteistyön mahdollistava mikroyrityspuisto voi olla kasvualusta menestystarinoille, joita myös Technopolikset ja tiedepuistot omissa toimintasegmenteissään tavoittelevat.

Heikki Lahtinen
Johtaja, Strategia ja Tontit