Suomalaiset lamellihirsitalot kova sana ulkomailla – Finnlamellin vienti nopeassa kasvussa
Suomi ei ole ainoa maa, jossa lamellihirren hyödyt ja ilot on otettu avosylin vastaan. Kotimaisen talo- ja tilavalmistajan DENin Finnlamelli-hirsikoteja viedään entistä enemmän ulkomaille. Jo nyt nähdään, että viennin kokonaisarvosta tulee tänä vuonna noin puolitoistakertainen viime vuoteen verrattuna.
”Olemme tällä hetkellä neljänneksen edellä budjetoidusta viennistä”, kertoo Finnlamellin vientipäällikkö Kim Paasonen. ”Vienti on myös erinomaisen kannattavaa, mikä osaltaan lieventää puun hinnannousun vaikutusta tulokseemme.”
Mistä menestys juontaa juurensa?
”Ensinnäkin meillä on ensiluokkainen raaka-aine. Olimme ensimmäinen yritys, joka lähti teollisesti tekemään lamellihirttä, ja tämä maine tunnetaan vientimaissamme. Iso merkitys on myös itse talon ominaisuuksilla: lamellihirsikodit ovat ekologisia ja terveellisiä. Ihmiset ovat myös hienosti sisäistäneet lamellihirsikotien roolin ilmastonmuutoksen lieventämisessä.”
Kaikkiaan vientiin lähtee tänä vuonna lähes 200 talopakettia. Ne suunnitellaan yleensä asiakkaan piirustusten pohjalta valmiiksi Finnlamellin tehtaalla Alajärvellä, jossa myös rungot valmistetaan. Ulkomailla talojen pystytyksen, tapauskohtaisesti täysin muuttovalmiiksi asti, hoitavat paikallisen edustajan tai maahantuojan vakiintuneet kumppaniverkostot.
Miten eri kulttuurien erot näkyvät taloissa?
”Japaniin vietävissä taloissa rakennetaan eteinen viitisentoista senttiä alemmaksi kuin muu talo. Kengät pitää jättää tähän eteistilaan – kärjet valmiiksi ulospäin aseteltuina! – ja jalkaan laittaa sisätossut. Suomalaisille tärkeä sauna jää usein ulkomaantoimituksista pois, paitsi Venäjällä.”
Japanilaiset kodit ovat myös usein pieniä. Norjalaisille puolestaan iso olohuone, tai tupa, on tärkeä piirre. He, kuten myös ruotsalaiset, haluavat ison katetun terassin – varmaankin suojautuakseen pohjolan vaihtelevilta säiltä.
”Espanjassa puolestaan ollaan muita tarkempia julkisen ja yksityisen tilan erottamisessa. Usein ne sijaitsevat täysin vastakkaisissa siivissä”, jatkaa Paasonen. ”Kaiken kaikkiaan kullakin alueella on omat rakentamisperinteensä, jotka heijastuvat myös myymissämme hirsitaloissa.”
Monissa maissa on vuosisatainen perinne hirsisistä rakennuksista, vaikkei niitä ole enää pitkiin aikoihin tehty vanhalla muotilla esimerkiksi omien metsien ehdyttyä.
Espanjassa ja muilla kuumilla seuduilla oltiin pitkään epäileväisiä hirttä kohtaan. Siinä, missä perinteinen pyöröhirsi halkeilee kuumuudessa, lamellihirsi kestää ja hyvin eristävänä pitää talon paremmin viileänäkin. ”Vielä parikymmentä vuotta sitten Espanjassa pidettiin aivan hölmöläisten hommana rakentaa lamellihirrestä, mutta nyt hyödyt ovat käyneet selviksi ja epäluulot selätetty.”
Suurimmat vientimaat Finnlamellilla ovat Japani, Saksa, Ranska, pohjoismaat ja Venäjä, mutta taloja viedään eksoottisempiikin paikkoihin, kuten Chileen ja Kanarian saarille.
Vienti tuo tänäkin vuonna noin kuudenneksen Finnlamellin liikevaihdosta. ”Osuus on pysynyt samana, sillä myös kotimaan myynti kasvanut samassa suhteessa”, kertoo Paasonen.
Lisätiedot:
Kim Paasonen, vientipäällikkö, Finnlamelli
kim.paasonen [at] finnlamelli.fi, puh. 040 665 9894
Finnlamelli on osa DEN-konsernia. DEN on suomalainen yritys, jonka juuret pientalorakentamisessa yltävät yli 30 vuoden taakse. Tuotemerkkejämme ovat muuttovalmiiden omakotitalojen edelläkävijä Designtalo, hirsitalovalmistaja Finnlamelli, K-Raudan ja DENin yhteistyömerkki Ainoakoti, sekä harrastus-, toimi- ja varastotiloja valmistava Talliosake. Konsernilla on myös oma talotekniikan suunnittelija ja toteuttaja DEN Tekniikka.
Konsernissa työskentelee lähes 500 deniläistä ja sen liikevaihto vuonna 2020 oli 174 miljoonaa euroa. DENin pääomistajia ovat CapManin hallinnoimat rahastot ja muina osakkaina Suomen Teollisuussijoitus sekä yrityksen henkilökuntaa.